Previous Next

Historiaa

Turunmaan saaristossa Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Iniön saarista Jumo, Keistiö, Kolkko ja Åselholm, ovat säilyttäneet hyvin saaristolaisluonteensa. Tiiviiden kyläasutuksen lisäksi saaristokyliin kuuluvat kylien satamat laitureineen ja venevajoineen. Omille saarilleen sijoittuneissa kylissä asutus, rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimuotoista ja sitä rajaavat metsäiset tai avoimet kallioalueet ja meri. Rakennukset ovat säilyneet pääosin vanhoilla kylätonteilla.

Jumossa asutus on keskittynyt ketjuksi raitin ja kyläpellon varrelle saaren sisäosissa. Kylän ympäristöön keskittyneet pienialaiset pellot ja niityt luovat monipuolisen kulttuurimaiseman. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Erkas Gårdenin päärakennuksen keittiön pääty on rakennettu 1700-luvulla ja sitä jatkettiin salilla, kun Kapteeni Sjöberg tuli taloon isännäksi 1867.

Ei tiedetä varman päälle, koska Iniö sai ensimmäisen vakinaisen asutuksensa. Viimeistään sen tiedetään tapahtuneen 1300-luvulla, koska alue liitettiin silloin kirkollishallintoon. Birger Trollen Turun linnaläänin vuosien 1463-1464  verotileissä Iniö mainitaan ensimmäistä kertaa nimellä Jnniebol ja osana Taivassalon pitäjää. Kustaa Vaasan ajoilta v.1540 peräisin olevasta maakirjasta on jo mahdollista saada iniöläisten maksamista veroista sekä ensimmäisten tilallisten nimet. Iniön Jumossa oli 1560-luvulla 6 taloa, Keistiössä 8, Kolkossa 4 ja Åselholmissa 5.  1600-luvulta lähtien kirjoihin on merkitty muitakin kuin tilanomistajia.

Kirkko on alkanut pitää kirjaa iniöläisistä ja seurakunnan toiminnasta 1700-luvulta lähtien. Iniön kirkko rakennettiin 1797-1800. Kirkko vihittiin käyttöön juhannuspäivänä 1801 ja sai nimensä samana vuonna syntyneen prinsessa Sophia Wilhelminan mukaan. Rakennusvuosi ja hallitsijan nimi kaiverrettiin sisäänkäynnin yläpuolelle.

 

Lounas

Kesäaikana 23.6.-6.8.2017 tarjoamme päivittäin kermaista kirjolohikeittoa seisovasta pöydästä klo.12-15

Keittolounaaseen sisältyy leipä ja voi. Juomina vesi, kahvi ja tee.

Free Joomla! template by Age Themes